Ilmastotyö

Rautjärvi on vastuullinen kotikunta, jossa tehdään töitä kestävämmän elinympäristön eteen. Sitä varten on laadittu ilmastosuunnitelma. Rautjärven kunta on ollut mukana hiilineutraalien kuntien HINKU-verkostossa vuodesta 2013 lähtien ja sen myötä on mukana myös kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS).

Ilmastosuunnitelma tukee ja vahvistaa kaikilta osin Rautjärven kunnan Hinku-työtä ja suunnitelmassa Hinku-työ on sisällytetty ilmastojohtamiseen. Kunta-alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla vuosina 2017-2025. Rautjärven kunta on allekirjoittanut energiatehokkuussopimuksen, jossa se sitoutuu Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Sopimuksen mukaisesti liittyjän asuinrakennuskanta liitetään ensisijaisesti Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjä koskevaan toimenpideohjelmaan. Energiatehokkuussopimusta seurataan ja siitä raportoidaan vuosittain.

Ilmastotyön painopisteet ja strategiset tavoitteet vuosille 2025-2029

Rautjärven kunnan strategiassa yhtenä arvona on vastuullisuus; halutaan panostaa hiilineutraaliuteen ja vihreän siirtymän teknologioihin. Tavoitteena on päästöttömään energiaan perustuvan yritystoiminnan kehittyminen ja etätyön edellytysten parantaminen.

Rautjärven kunta linjaa vuosien 2025-2029 tärkeimmiksi ilmastotyön painopisteiksi ja strategisiksi tavoitteiksi ilmastojohtamisen sekä energia- ja liikennesektorin keskeisimmät toimenpiteet.

Rautjärven kunnan päästövähennystavoite

Kuntien ilmastotyöryhmässä yhteisesti sovittiin, että kunnan ilmastosuunnitelmaan tullaan asettamaan kaksi päästövähennystavoitetta, jotka ovat yhtä aikaa voimassa. Tavoite 1 ei sisällä päästöhyvityksiä, kun taas tavoite 2 sisältää HINKU-laskentasääntöjen mukaiset päästöhyvitykset.

Rautjärvellä päästöhyvityksiä on arveltu tulevaisuudessa saatavan aurinkovoimasta, biokaasun tuotannosta (EKJH:n omistusosuus) ja maankäyttösektorin nieluja lisäävistä tai turvemaiden CO2-päästöjä vähentävistä toimista (LULUCF).

Rautjärven tavoite 1.

  • Vähennetään alueen kasvihuonekaasupäästöjä kansallisen tavoitteen mukaisesti 60 % vuodesta 1990 vuoteen 2030.

Rautjärven tavoite 2.

  • HINKU-tavoite eli päästöhyvitykset mukaan luettuna vähennetään alueen kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuodesta 2007 vuoteen 2030.

Rautjärvellä ilmastotyöhön syvennyttiin laskemalla marraskuussa 2023 arvio päästökehityksestä tuleville vuosille. Skenaariossa tavoitteeksi asetettiin HINKU-maakunnan ja -kunnan mukaisesti -80% päästövähennys. Tavoiteskenaariossa päästiin -83,9 % päästövähennykseen (sis. päästöhyvitykset). Ilman päästöhyvityksiä päästiin -67 % päästövähennykseen. Suurimmat vähennyspotentiaalit todettiin olevan rakennusten energiatehokkuudessa ja tieliikenteessä.

Maatalouden päästöissä on odotettavissa melko pieniä muutoksia tulevina vuosina. Maataloussektorilla tapahtuu kuitenkin paljon käytännön ilmastotyötä, jota pyritään nostamaan esiin ja tuomaan näkyväksi muun muassa alueella käynnistyvillä maaseudun ilmastohankkeilla.

Ilmastosuunnitelman päivitys, toteutus ja seuranta

Kuntaan perustetaan ilmastotyöryhmä. Kunnan ilmastotyöryhmä päivittää ja seuraa ilmastosuunnitelman toteutumista kaksi kertaa vuodessa. Toimenpiteitä toteuttavat kaikki toimialat.

Ilmastosuunnitelman toimenpiteiden etenemisen seurantaan ja päivittämiseen käyttämällä suunnitelman sisältyvää asiakirjaa. Seurannassa hyödynnetään indikaattoreita, joita tarkastellaan ja päivitetään tarvittaessa.

 

 

Rautjärven kunnan ilmastosuunnitelma on laadittu vuosien 2023-2025 aikana. Työtä koordinoi Etelä-Karjalan liitto. Ilmastosuunnitelmien laatimiseen saatiin ympäristöministeriön myöntämä valtionavustus. Ilmastosuuunnitelman sisältö noudattaa ilmastolain (423/2022) § 14a mukaisia vaatimuksia. 

Ilmastosuunnitelmatyön aikana osallistettiin laajasti Rautjärven kunnan henkilöstöä, päättäjiä, kuntalaisia, nuoria ja alueen muita toimijoita. Yhteistyötä tehtiin Etelä-Karjalan muiden kuntien, alueella käynnissä olevien ilmastohankkeiden ja aiheen asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Suunnitelma laadittiin samanaikaisesti viiden muun Etelä-Karjalan kunnan kanssa (Parikkala, Ruokolahti, Lemi, Luumäki, Taipalsaari). Prosessin aikana kokoontui säännöllisesti kuntien edustajista koostuva ilmastosuunnittelun työryhmä, jossa myös Savitaipale oli mukana.

Vinkkejä kuntalaisten ja yhteisöjen ilmastotyöhön

Lähiympäristöä parantaviin hankkeisiin voi hakea rahoitusta

  • Etelä-Karjalan liitto tukee maakunnan kehittämistä.
  • Yhdistykset, seurat, järjestöt ja muut yhteisöt voivat saada Ely-keskukselta tai Leader-ryhmiltä EU:n maaseuturahoitusta erilaisiin lähiympäristöä parantaviin hankkeisiin. Rahoituksella voi esimerkiksi maksaa pusikoiden raivaamisesta, ruovikon niitosta tai järven ruoppauksesta aiheutuvia kuluja
  • EU:n maaseuturahastosta voit hakea rahoitusta erilaisiin toimiin, joilla voit parantaa oman kotiseutusi viihtyisyyttä ja palveluja. Lue ohjeita EU:n maaseuturahoituksen hakemiseen.
  • Vanhoja niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia on mahdollista kunnostaa luonnonsuojelulain tuella. Tuki myönnetään peruskunnostuksiin, esimerkiksi laitumen aitaamiseen, puuston raivauksiin, tai vaikkapa kedon tai ruovikon niittoon. Lue lisää Helmi-elinympäristöohjelmasta.