Testamenttini kunnanjohtajan tehtävistä
Tänään päättyy minun 19 vuotta 9 kuukautta kestänyt palvelukseni Rautjärven kuntaan. Olen kiitollinen, että olen saanut tehdä yhteistyötä rautjärveläisten ja kunnan henkilöstön kanssa.
Kunnanjohtajan työ on muistuttanut triathlonia, jossa nopeita voittoja ei saada vaan onnistuminen mitataan vasta maalissa. Tämä kirjoitus on testamenttini antoisista vuosista kunnanjohtajana.
Lähtötilanne
Tammikuussa 2006 tulin ensimmäistä kertaa Simpeleelle kunnanvaltuuston haastatteluun, vaikka olin jo lähes 20 vuoden ajan kulkenut 6-tietä Kiteelle ja tutustunut vain Änkilänmäen Teboiliin. Päivä on jäänyt mieleen, koska samana aamuna vaimoni Aila oli siirretty keuhkokuumeen takia tiputushoitoon keskussairaalaan Joensuuhun.
Haastattelu meni oikein hyvin, kun toinen Aila ja Taina ottivat minut lämpimästi vastaan. Valinnan jälkeen olisin mielelläni tullut tänne Konkalammelle Hopeasompahiihdon finaaleihin, mutta en ”kehdannut” tuppautua, kun minulle ei muistettu lähettää kutsua. Tämänkin vuoksi on mukava päättää ura teidän kanssanne yhdessä tällä paikalla.
Koko kunnanjohtajakauteni ajan keskeisimmät haasteet ovat olleet useimmiten lähtöisin Simpeleen tehtaasta, joka on kunnan talouden ja kehittymisedellytysten osalta kriittinen tekijä. Tutustuttuani tehtaan vaikutukseen tarkemmin ihmettelin, miksi Rautjärvellä ei oltu 1980- ja 1990-luvuilla satsattu elinkeinojen monipuolistamiseen, kun siihen oli ollut taloudellisesti otolliset ajat.
Kunta ja kuntalaiset luottivat metsäteollisuuden vetovoimaan ja tehtaan tukeen järjestö- ja vapaa-ajantoiminnan järjestämisessä. Tehdaskaan ei työvoiman saannin turvaamiseksi toivonut kilpailevia työpaikkoja, joka varmasti vaikutti myös kunnan toimintaan.
Rakennemuutos haasteena
Aloittaessani Rautjärvellä ja varsinkin Simpeleellä ihmiset olivat masennuksessa, kun tehdas oli siirtynyt Yhtyneitten paperitehtaitten hellästä huomasta Metsäliitolle, joka oli johtanut kotelotehtaan lopettamiseen ja tehtaan roolin vähenemiseen yhteisön toiminnan tukemisessa.
Hetkellisesti toivo heräsi, kun kartongin tuotantoprosessi uudistettiin, mutta perässä tuli paperikoneen alasajo, sen ensimmäisen Valmetin valmistaman.
Samaan aikaan Kaakkois-Suomen metsäteollisuudessa toteutettiin suuri tuotannon uudelleenjärjestely ja työpaikkojen vähentäminen. Tällä oli omat heijastuksensa Rautjärven kuntaan, koska yhä harvempi työntekijä asui enää paikkakunnalla.
Muutos tuli yllätyksenä Imatran seudulle, vaikka ennusmerkit olivat näkyvissä jo vuosituhannen vaihteessa. Seudullisessa tulevaisuusseminaarissa Valamon luostarissa vuonna 2007 Imatran demarijohto kielsi skenaarion metsäteollisuuden vähenemisen vaikutuksesta seutukunnan tulevaisuuteen.
Metsäteollisuuden rakennemuutoksella oli Rautjärven kannalta dramaattiset vaikutukset. Kahdenkymmenen vuoden aikana kunnan väkiluku on pudonnut 4.300:ta 2.900:aan, eli 33 %. Pudotus on suurempi kuin työpaikkojen suhteellinen väheneminen, koska 2010-luvulla pendelöinti Rautjärven suuntaan kasvoi merkittävästi. Joten kunta menetti merkittävästi veronmaksajia. Erityisesti Imatran työpaikkojen väheneminen ja Ruokolahden vetovoima romahdutti Rautjärven Asemanseudun kehityksen.
Muutos vaikutti vahvasti myös kunnan talouteen. Vuonna 2006 kunta oli verotulotasauksen maksaja ja velaton vuonna 2009. Vuonna 2015 Rautjärvi oli yksi suurimmista verotulotasauksen saajista ja suuresta työttömyydestä kärsivä kunta. Kun vielä valtionosuusuudistuksessa kunta oli yksi suurimmista häviäjistä, niin löysimme itsemme taloudellisen montun pohjalta.
Rakennemuutos ei ollut yksinomaan negatiivinen, koska Vankkapuu Oy ja Karjalan Betoni Oy löysivät muutoksissa toiminnalleen uudet markkinaraot.
Muutoksien toteuttamisesta
Kehityksen suunnan muuttamisessa tarvitaan strategista ajattelua. Varsinkin jatkuvassa resurssien puutteessa on tärkeä yhdessä sopia tavoitteista, joita sitten toteutetaan käytännössä. Tällä tavoin varmistetaan, että kunnan oma toiminta ei ole ristiriitaista tai näennäismuutoksia toteuttavaa.
Muutoksesta selvittiin, koska kunnan päättäjät ja henkilöstö sitoutuivat tarpeellisiin muutoksiin. Päättäjät huolehtivat päätöksistä ja hyvästä henkilöstöpolitiikasta. Henkilöstö vastasi päätösten toimeenpanosta, vaikka se vaatikin jatkuvaa sopeutumista ja henkilökunnan vähentämistä. Yhteisymmärryksestä kertoo se, että työvuosieni aikana valtuuston myöntämien määrärahojen ylityksiä ei tapahtunut ja päätökset saatiin vietyä läpi yhteisymmärryksessä.
Samalla kun toimintaa sopeutettiin, investoitiin myös tulevaisuuteen; Hoitokeskus peruskorjattiin sekä rakennettiin koulu ja paloasema. Henkilöstön palkkausjärjestelmää kehitettiin kannustavaksi.
Muistelen lämmöllä vuosien 2017–2021 valtuustoa, joka sitoutui ajatukseen, että kuntastrategia ei saa olla säästämistä vaan se on rakennettava niin, että kehittäminen perustuu taloudellisesti vakaalle pohjalle. Valtuusto ei lähtenyt strategian uudistamiseen vaan hyväksyi talouden tasapainotusohjelman. Uusi ja toimiva tulevaisuusstrategia laadittiin vasta vuonna 2020, jota on nyt sitten toteutettu ja kuntaa kehitetään kuntalaisten tarpeista ja odotuksista lähtien.
Strategian toteuttamisessa meitä auttoi metsäteollisuuden kannattavuuden paraneminen, joka nosti yhteisöverojen tuottoa hetkellisesti merkittävästi.
Edelleen MetsäBoard Oyj:n toiminta on Rautjärven kunnalle kriittisen tärkeä. Kunnan vuonna 2019 aloittama valmistautuminen kartonkitehtaan toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on nyt mahdollistanut kartonkikoneen uudistamisen. Loput satojen miljoonien eurojen investoinneista toteutuvat lähivuosina, joka turvaa toiminnan jatkuvuuden vuosikymmeniksi ja kunnallekin merkittäviä verotuloja.
Koko virkakauteni ajan pyrittiin luomaan paikalliselle yritystoiminnalle edellytyksiä löytää yhdessä markkinoita kunnan ulkopuolelta. Valitettavasti ne yleensä tyssäsivät yrittäjien omien markkinoiden suojaamiseen eivätkä johtaneet yhteiseen pyrkimykseen markkinoiden laajentamisesta. Vaatimuksista huolimatta kunnalla ei ole mahdollisuuksia käyttää resursseja paikallisten markkinoiden ylläpitoon vääristämättä kilpailua.
Yhteistyö on voimaa
Kunnan päättäjät ovat olleet avoimia seutukunnalliselle ja maakunnalliselle yhteistyölle, koska yhteistyöllä on mahdollisuus turvata kuntalaisten hyvinvointia myös kunnan mahdollisuuksien supistuessa. Mahdolliseen kuntaliitokseen kunnassa on suhtauduttu myönteisesti siinä tapauksessa, että Imatra on liitoksessa mukana.
Olen pyrkinyt näissä keskusteluissa lisäämään ymmärrystä, että yhteistyön edut tulevat näkyviin vain, jos osapuolilla on valmius muutoksiin ja eduista luopumiseen.
Imatran Sedun Kehitysyhtiön toiminta on nyt saatu koko seutukuntaa ja maakuntaa palvelevaksi. Toivottavasti tällä tavoin saadaan myös laajennettua yhteistyötä Parikkalan suuntaan. Monista yrityksistä vain yhteinen kansalaisopisto on saatu maaliin saakka.
Maakunnallisesti suuri saavutus oli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen. Hyvin valmisteltu uudistus ei kuitenkaan saavuttanut kaikkia tavoitteitaan, koska kaikki eivät olleet valmiita tinkimään eduistaan toimivan kokonaisuuden vuoksi. Tämän vuoksi perustason toiminnan kehittäminen unohtui ja keskitettyjä palveluita ja keskussairaalaa vahvistettiin. Nyt hyvinvointialue joutuu maksamaan tästä valtakunnallisen ohjauksen puristuksessa ja se on näivettämässä pienten kuntien asukkaiden palveluita edelleen.
Etelä-Karjalassa keskityttiin pitkään pitkäaikaistyöttömyyden vaikutusten hallintaan erityisesti työvoiman palvelukeskuksen kautta (TYP). Olin mukana toteuttamassa maakunnallisen TYP-johtoryhmän muutosta työllisyysjohtoryhmäksi ja siirtymistä työttömyyden hoidosta työllisyyden edistämiseen. Tämä suunnanmuutos toimi pohjana, kun maakunnallinen työllisyysalue saatiin perustettua valtion siirtäessä työllisyyspalvelut kuntien hoidettavaksi vuoden 2025 alusta lukien. Nyt työllisyyden ympärille on koottu ekosysteemi, jossa mukana ovat työvoimapalveluiden lisäksi kunnat, yritys- ja elinvoimapalvelut, oppilaitokset ja kolmannen sektorin toimijat. Nyt tämä verkosto tuottaa Rautjärvelläkin useita kehittämishankkeita.
Sain perintönä velvollisuuden pitää hengissä tavoitteen Laatokan lohen palauttamisesta Hiitolanjoelle. Tämä merkitsi vuosia kestävää yhteistyötä Etelä-Karjalan liiton ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa sekä useita vastineita oikeusprosesseihin, joista kolme Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kun oikeusprosessit oli saatu vietyä onnellisesti läpi, niin meillä oli tarjota valtion virtavesien ennallistamisen kärkihankkeelle toteuttamiskelpoinen kohde ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö saatiin hankkeen toteuttajaksi keräämään yksityistä rahoitusta yhdessä WWF Suomen kanssa. Nyt me saamme iloita Laatokan lohen noususta aina Torsanjärveen saakka ja kunta saa tästä merkittävää kansainvälistäkin huomiota, kun hanke toimii kannustavana esimerkkinä myös muille.
Toisena kansainvälisenä kohteena Rautjärvellä on Kasarminkangas Miettilässä, jonka kehittäminen alkoi Kollaa-museon nimenmuutoksesta ja Kollaa ja Simo Häyhä -museon tukiyhdistyksen perustamisesta, jossa kunnan lisäksi aktiivisina toimijoina ovat paikalliset reserviläiset.
Mahdollisuuksista
Rautjärvi kehittyy omista vahvuuksista lähtevällä yritystoiminnalla ja elinympäristön luomisella. Kunnan tulee olla hyvä paikka asua ja yrittää eli tarjota mahdollisuus hyvään arkeen ja riittäviä palveluita sekä yrityksille mahdollisuuksia toimia markkinoilla ja riittävästi osaavaa työvoimaa.
Rautjärvellä on paljon kunnostuskelpoisia omakotitaloja, jotka jatkossa ovat hyviä kohteita rakentamisen hiilijalanjäljestä huolehtiville. Nämä kohteet voivat olla myös kiinnostavia ulkomaiselle työvoimalle, jota Rautjärvelle osataan ottaa vastaan jo kokemuksesta.
Rautjärvi tarvitsee toimivia kulku- ja liikenneyhteyksiä. Tietoliikenne- ja sähkönsiirtoverkot tulee saada riittäviksi. Junayhteyksiä tarvitaan lisää niin kauko- kuin paikallisliikenteeseen. Kunnan sisäistä liikennettä voisi kehittää matkaketju -periaatteella kutsutaksein.
Liikunta- ja kulttuuripalvelujen saavutettavuutta tulee kehittää yritysten ja yhdistysten avulla. Muutoinkin toivon eri toimijoiden laajempaa yhteistyötä ja siten paikallisten resurssien hyödyntämistä.
Edellä mainitut Hiitolanjoki ja Kasarminkangas avaavat uusia palvelumarkkinoita vieraaksemme tulevien kotimaisten ja kansainvälisten vieraiden muodossa. Myöskään sota- ja rajahistorian teemoja ei tule unohtaa. Polkupyöräreitit, Konkalampi ja ampumaradat tarjoavat uusia mahdollisuuksia.
Hiilivapaa tuotanto on mahdollisuus myös Rautjärvelle. Aurinkovoima, tehtaan uudistunut energiatuotanto ja vetytalous on mielenkiintoinen yhdistelmä. Hinku-tavoitteet hiilineutraalisuuden saavuttamisesta on uusia uria aukaisevaa myös maa- ja metsätaloudessa sekä liikkumisessa.
Yrittäjien tulee löytää yksin tai yhdessä mahdollisuuksia hyödyntää uusia markkinoita. Tällöin tarvitaan myös osaavaa työvoimaa, jolloin paikallinen yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa on äärimmäisen tärkeää.
Esitetyn Imatran Seudun erityistalousalueen hyödyntäminen tulee ottaa selkeäksi kärkihankkeeksi.
Kiitokset
Haluan kiittää työvuosistani Rautjärvellä kunnan luottamushenkilöitä ja henkilöstöä hyvästä ja kannustavasta yhteistyöstä sekä kaikkia kuntalaisia ja yhteistyökumppaneita keskusteluista, aloitteista, kannustuksesta ja kritiikistä, jotka ovat ohjanneet toimintaani parempiin ratkaisuihin.
Erityiskiitokset kunnallisneuvos Taina Longalle. Sinä olet kulkenut koko matkan tukenani joko kunnanvaltuuston tai -hallituksen puheenjohtajana ja pitänyt minut ajan tasalla poliitikkoja ja kuntalaisia askarruttavista asioista. Myös muut puheenjohtajat Aila Repo, Liisa Terävä ja Josefina Nissilä olette tuoneet oman asiantuntemuksenne tuekseni. Ailan asiantuntemus sai minut toimimaan aktiivisesti maakunnallisella tasolla. Liisan vankka kokemus valtakunnallisesta järjestötyöstä ja Josefinan nuori energia antoivat näkemään asioita uudella tavalla. Teidän kaikkien kanssa minun tehtäväni oli rauhoitella välillä kuumenneita tunteita kuntapolitiikassa ja vääntää asioita rautalangasta niin, että muutkin ymmärtävät.
Kunnan henkilöstöä kiitän valmiudesta ymmärtää ja hyväksyä yhteisesti päätettyjen asioiden toimeenpanon tärkeys. Pääluottamusmiesten, nykyisten luottamusvaltuutettujen, kanssa olemme neuvotteluissa aina päätyneet yhteiseen kompromissiin. Johtoryhmä ja lähijohtajien kanssa säännöllisesti pidetyt kokoukset ovat olleet johtamisen kannalta erittäin toimivia. Olisitte kuitenkin voineet tuoda esille enemmän työnne haasteita, jolloin olisin voinut olla enemmänkin tukenanne.
Erityisesti olen kiitollinen rakentavasta asenteesta, jota henkilöstö osoitti vuoden 2018 muutosneuvottelujen jälkeen, joka kertoo onnistuneesta henkilöstöpolitiikasta. Vaikka henkilöstöä vähennettiin ja tehtäviä järjesteltiin uudelleen, niin kaksi kuukautta myöhemmin henkilöstön työtyytyväisyys oli noussut hyvästä kiitettävälle tasolle.
Toivotan Maijalle työntäyteistä aikaa Rautjärven kunnanjohtajana. Kun muistaa kuunnella, niin paniikin voi välttää.
Rautjärvellä 31.1.2026
Harri Anttila, kunnanjohtaja EVP